sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Millainen PC meillä olisi ellei Compaq olisi rakentanut omaa BIOS:ia?

Kaksikymmentä vuotta sitten alkoi ilmestyä tiuhaan tahtiin halpoja nk. autotalli-PC-koneita. Niitä rakennettiin nimensä mukaisesti pienissä pajoissa kotitalouksien yhteydessä. Itsekin ostin oman 486-tietokoneen (Intelin 80486-prosessorilla varustettu PC), koska sellaisen sai edullisesti verrattuna aikaisempiin hintoihin. 12 500 mk oli toki iso raha, mutta PC-tietokoneet eivät tuolloin vanhentuneet samaa tahtia kuin nykyään. Jälleenmyyntiarvioakin siis oli jonkin verran, ehkä enemmän kuin nykyään.

IBM oli toki myynyt suuren määrän kehittämiään PC-tietokoneita 1980-luvulla. Kuluttajia peloteltiin hankkimaan nimenomaan IBM PC, jotka toimivat 100 %:n varmuudella juuri niin kuin IBM oli tarkoittanut. Juuri noita prosenttilukuja näkyi mainoksissa, muistan. Valttikortti oli BIOS-piiri, joka suojeli muilta valmistajilta. IBM:llä oli pitkään oikein hyvät PC-markkinat.

Compaq päätti luoda oman BIOS:in, koska lakipykälät eivät sellaista kieltäneet. Niinpä kuukausien työn ja miljoonien taalojen tuloksena syntyi Compaqin oma BIOS, joka oli täysin yhteensopiva IBM:n BIOS:n kanssa. Käytetty "reverse-engineering" tarkoitti, että Compaq tutki tarkkaan, mitä IBM:n BIOS teki ja rakensi tämän tiedon pohjalta uuden BIOS-piirin. Näin oli todistettu, että nk. klooni-PC voidaan rakentaa ilman IBM:n apua.

Compaq piti BIOS:n itsellään. Toinen yritys nimeltä Phoenix Technologies matki Compaqin temppua. Phoenix ei rakentanutkaan omaa tietokonetta vaan alkoi myydä BIOS-piiriään muille laitevalmistajille (emolevyjen valmistajat). Näin nk. kloonikoneet saivat alkunsa.

Asiat tapahtuvat silloin, kun tapahtuvat. Kloonikoneiden suosiosta hyötyi myös eräs suomalainen; Linus Torvalds. Hänen alkuun vaatimaton Linux-käyttöjärjestelmä toimi Intelin 30386-prosessorin avulla. Muut laitearkkitehtuurit tulivat mukaan paljon myöhemmin. Nykyään Linuxia voi ajaa Raspberry Pi:ssä ARM-prosessorilla. Niinpä voidaan vain aavistella, millainen PC meillä nykyään olisi, jos Compaq ei olisi ryhtynytkään BIOS-talkoisiin. Ehkä PC olisi kokenut kuolemansa jo paljon aiemmin? Tällä hetkellä maailma on pullollaan tietokoneita, joissa on BIOS-piiri. Ehkä PC olisi ollut pitkään hyvinkin kallis? Joka tapauksessa Compaqin temppu päästi monia ihan tavallisia kuluttajia vihdoin tietotekniikan pariin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti